Joo mä tiedän mun otsikot on mitä on. Mua itteeki huvittaa tuo tämän päiväinen mutta en tiennyt miten muuten kuvata tätä päivää. Tänään oli pitkästä aikaa todella työn ja tuskan takana saada aamupala syötyä. Söin ruisleivän puolikkaan, viilin melkein kokonaan. Ihan outoa koska olen tottunut siihen et aamuisin on niin kova nälkä että pakko syödä kuin hevonen. Ongelmat kulkuyhteyksistä selvisivät vasta pysäkillä, nettisivut eivät toimineet. Jo eilen katoin googlen streetwiewil et missä kohtaa painan "nappulaa". Onneksi kuitenkin kerkesin siihen bussiin mihin pyrinkin. Perillä oli kyllä pakko mennä suoraan infoon kyseleen mihin mä meen että oon oikeessa paikassa. Sairaala on remontissa ja siitä syystä siellä oli hiukka vaikea suunnistaa. Olin kuitenkin paikalla 30 min ennen lääkärinaikaa. Sen lisäksi lääkäri oli hieman myöhässä ja odotin melkein 20 min ylinmääräistä. Aika meinasi käydä pitkäksi ja pahoinvointi tuli takaisin siellä istuessa. Yök. Lääkäreitä oli itseasiassa kaksi, toinen kai erikoistuva, en tiedä. Informoin raskaudesta heti kun tuli puhe siitä otanko edelleen reumalääkettä. En ollut ottanut kun en ollut varma sen sopivuudesta raskauden aikana. Lääkäri sitten sanoikin että mun tilanteessa tää lääke ei ole välttämätön kun mulla ei ole nyt muutamaan vuoteen ollu tulehduksia. Tai siis kertaakaan ne ei ole täällä niitä nähneet, vain edellisellä paikkakunnalla. Lääkäri kuunteli keuhkot ja väänteli sormia, käsiä, jalat. Sit ultrasi nilkat ja olkapäät. Ihan puhtaat niinkuin aina. Tai siis mua turhauttaa kun mulle tuli sellanen olo et onko mun mitään järkee käydä täällä. Työkyvystä puhuttiin ja hän sanoi ettei näe mitään estettä työkokeiluille yms. Toki sanoi että nyt raskauden aikana on syytä olla tarkka mitä hommia lähtee kokeileen. Työkkäri on multa pyytänyt että toimittaisin työkyvyn arvion, lääkäri sanoi että mun pitäisi ottaa yhteys sairaalan sosiaalityöntekijään joka hoitaisi nämä. Lisäksi kylläkin sanoi ettei työkykyy nyt voida sillain arvioida koska mun kroppa ei oo normaalitilassa, ja se pitää tehdä vasta raskauden jälkeen. Fysioterapeutille laittoi lähetteen että saan henk.koht. ohjausta miten pärjätä tän selän ja raskauden suhteen. Soittoaika on helmikuussa ja seuraava kontrolli vasta ensivuoden elokuussa. Ja näillä näkymin Papunen on silloin n. 2 kk. No onneks toisel ihana iskä joka voi sit jäädä hänen kaa kotiin kun mamma lampsii reumalle.
No sit päästään tähän ruoka-aiheeseen. Olen tässä katsellut noita ruokarajoituksia/suosituksia. Myöskin keskusteluita netissä, tai oikeastaan kiivaita väittelyjä. Ihan siis älytöntä että jotakuta häiritsee jos joku tahtoo noudattaa näitä suosituksia, kun taas jotakuta toista ihmetyttää et miks joku ei noudata niitä ja riskeeraa. Mun mielestä jos joku tahtoo ottaa riskin esim. listeriaan ja sitä kautta keskenmenoon niin senkus. Itse en siihen kykenisi. Joten kyllä noudatan kun ei ne mitään älyttömiä ole kuitenkaan.
Tässä tämä lista jonka jotkut kokee hirveen rajoittavaksi:
Raskausaikana vältettävät elintarvikkeet
Alkoholi
Inkivääri
Kahvi ja muut kofeiinijuomavalmisteet
Jotkin kalat
Tyhjiö- ja suojakaasupakatut, kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet ja mäti.
Lisätyt kasvisterolit, kasvisteroliesterit, kasvistanolit ja kasvistanoliesterit elintarvikkeissa tai niiden ainesosissa
Keinotekoiset makeutusaineet
Korvasieni
Lakritsi ja salmiakki
Pastöroimaton maito ja siitä valmistetut tuotteet
Pehmeät juustot
Maksa, maksaruoat ja maksamakkara
Pellavan siemenet ja pellavarouhe
Raaka liha
Rohdosvalmisteet
Liiallinen suola
Ulkomaalaiset pakastemarjat
Jos kiinnostaa miksi niin lähde:
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/suomalaisten-ravitsemus-ja-ruokailu/raskausaika/raskausaikana-valtettavat-elintarvikkeet
Itse olen pyrkinyt nyt syömään monipuolisemmin kuin ennen. Olen lisännyt kalan ja kasvisten määrää. Tänään söimme lohkoperunoita, porsaan kassler-pihvit maustevoilla ja kruunuvihanneksia.
Ennen ruokaa tein nopsaan tähteeksi jääneestä perunamuussista perunarieskoja.
Ensin mietin et tuleeko tuosta maustevoista vielä öklö olo mut ei tullut onneksi. Esim. pekonia erehdyin syömään pari viikkoo sitte ja siitä tuli aivan karsee olo jälkikäteen. Tänään on tullut aika napakoita kasvukipuja tai mitälie. Ekaksi säikäytti mutta tosiaan neuvolasta sanoi että on ihan normaalia et tulee kipui kun lantio tekee tilaa alati kasvavalle kohdulle. Ei nää silti kivoja ole, aika voimakkaita. Jospa ne siitä häipyisi ennenkun liitoskivut alkaa, toivoa voi aina ^u^.
Huomiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti