Ihan ekaksi totutusti viikkokatsaus siihen mitä kohdussa tapahtuu tämän tulevan viikon aikana. Tämän viikon alussa Papunen on yhdeksän viikkoa vanha. Tällä viikolla hänen silmäluomensa peittävät silmät, eivätkä ne avaudu ennen raskausviikkoa 27. Papusen oma maksa, suolisto, aivot ja keuhkot alkavat vähitellen toimia ja pään kasvu hidastuu. Ikeniin ilmestyy 20 pientä hampaan alkua. Viikon lopulla suolisto yhdistyy vatsaan ja napatyrä häviää. Papusen ohutsuolisto on poimuuntunut ja suoleen kasvaa nukkalisäkkeitä, joiden kautta ravintoaineet imeytyvät kehoon syntymän jälkeen. Hänen ruoansulatuslihaksisto alkaa toimia ja supistella. Papunen liikkuu jo paljon, mutta harmikseni en näitä vielä voi tuntea.
Mä oon tässä ihmetelly sitä miksi mulle on tullut enempi päänsärkyjä nyt. Eilenkin matkustaessa mulle iski migreeni. Se oli aivan kauheeta. Mutta vau-kirjassa lukeekin että joillekin äideille tulee päänsärkyä näillä viikoilla, ja syynä voi olla progesteronihormoni. Siihen pitäisi auttaa runsas juominen ja päivittäinen kävelytuokio. Täytyykin sit juoda ihan kunnolla tota vichyy kun on taas pientä särkyä. Tosi häiritsevää. Mut kyllä tällasen pienen kaa pärjää, kunhan ei ylly taas migreeniksi kun en jaksa niitä.
Täällä tosiaan oli mulle mammahousut, ja yksi äitiyspaita. Housut pistin kyllä samantien päälle kun ei oikeen oo mennyt kun yhdet siistit housut enää päälle muuten. Paita oli vielä liian iso mulle. Mutta tässä teille kuvat:
Ainoa mahakuva minkä tänään laitan^
Sää täällä on hyvin erilainen verrattuna kotikuntaan. Kotoa lähdettäessä oli maassa lunta ehkä 3 mm. Täällä sitä on paljon, paljon, todella paljon enemmän. Silmä lepää kyllä ja on helppo hengittää. Tykkään siitä että lunta on paljon! Ja toivon et sitä kotiinkin edes jouluksi sataisi. Silloin kun mie synnyin, samana päivänä satoi ensilumi maahan. Ehkä se on musta tehnyt tällaisen lumirakkaan. Oon myös hyvin joulurakas ihminen. Viime vuonnakin mun oli pakko saada joulukuusi, samoin varmasti tänä vuonna vaikka en tiedä minne meille se mahtuu. Johonkin! Mutta tässä kuva täältä lumisten penkkojen ja kuusien keskeltä:
Reissu tosiaan meni eilen aika vaihtelevasti. Onnibussin penkit olivat aika ahtaat ja kovat, ja mitoitetut hirmuisen pitkälle ihmiselle. Tai ainakin musta tuntui sille, kun en millään meinannut löytää hyvää asentoo mun köykäiselle selälle. Kipeyty ihan kiitettävästi.
Tänään nukuimme yhteentoista asti. Lähdimme täältä äidin talolta liikkeelle jossain yhden jälkeen. Kävimme leipomon tehtaanmyymälästä hakemassa viinerit. Sitten kävimme kaupasta hakeen äidin koiralle herkkutikun, miehelle banaanilimukkaa ja mulle vadelmavichyä. Ja sit sorruin ostaan jälleen kerran (himputin mieliteot) voin makuisia mikropoppareita ja 3 tikkaria. Olisin ostanut karkkiakin jos olisi löytynyt oikeanlaisia, mutta onneksi ei löytynyt enkä ihan liho pallukaksi vielä näistä eväistä. Iho ei kyllä tykkää siitä että himoitsen noita mikropoppareita. Mut mieliteot voittaa tällä hetkellä hyvältä näyttämisen. En vain pysty olemaan ilman niitä. Tai pystyn, mut sit kuolaan ajatellen mikropoppareita. Tää on ihan pyllystä. Miksen himoitsisi pelkästään terveellisiä! Vauvan syy, selvästi hän tahtoo että musta tulee läski mutsi :D no ei.
Papunen on tosiaan saanut jo lisänimekseen vauva ja bejbe. Tää tuli nyt viimepäivinä. Ja Papunen ei oo mun puheissa enää se, vaan hän. <3 Kyllä se pikkuinen on mulle jo hirvittävän rakas, pelottavan rakas ja mä tarvitsen hyviä ultra-uutisia. Aina kun multa on irronnut ripsi, esim. meikinpoiston yhteydessä, olen puhaltanut sen kämmeneltä ja toivonut vain yhtä ja ainoaa asiaa. Sitähän ei saa kertoa, mutta varmaan moni arvaa mitä toivon. Enää viikko piinaavaa odotusta ennen kuin selviää. Kyllä me jaksetaan miehen kaa vielä sen verta odottaa.
Tässä vielä mua hyvin paljon naurattanut kuvasarja.
Torstaina varmaankin lisää. Joten torstaihin! ^u^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti