Mulla alkaa menemään hermo itteeni aivan täysin. En tykkää tästä että kyttään joka ikistä oiretta ja toivon merkkejä synnytyksen käynnistymisestä, vaikkakin viikkoja ei ole vielä tarpeeksi. En toden totta haluaisi edes että hän syntyy, kuin viikon päästä. Tai toivomus olisi näin ja aion viikon päästä perjantaina kokeilla erilaisia juttuja että saan käyntiin. Viikon päästä mulla on siis synnytystapa-arvio jonka toivon vähän vauhdittavan asioita.
Mun olisi pitänyt arvata että musta tulee vielä hätähousu loppuvaiheessa ja odotan toista kuin kuuta nousevaa. Mutta maanantaina poika on vasta täysaikainen joten siihen asti en tee mitään muuta kuin litkin tuota vadelmanlehtiteetä. Ensiviikon perjantaina alkaa täällä sitten siivousurakka!! Voisinkin listata tähän postaukseen näitä erilaisia vinkkejä synnytyksen käynnistämiseen kotikonstein vaikka luultavasti niillä ei ole vaikutusta loppujen lopuksi. Vauva tulee, kun tulee, ei se kukkokaan käskemällä laula. Mutta tässä näitä:
- Sauna
- Siivous
- Seksi (tällä itseasiassa on todettu olevan oikeasti vaikutusta, siemenneste sisältää prostaglandiini-kudoshormoneja, jotka pehmentävät kohdunsuuta ja voivat näin nopeuttaa synnytyksen alkamista.)
- Vadelmanlehtitee
- Ja sitten vielä tämä: suunnittele itsellesi ihanan rentouttava ja mukava päivä niin varmaan oot kesken päivän synnärillä (kuulemma monella tälleen alkanut synnytys tuolla facen vauvaryhmissä, tiedä sitten ^^)
Harmikseni en saunaan pääse mutta muita voisin kokeilla!
Mulla on selkeät suunnitelmat siitä eteenpäin kun synnytys käynnistyy. Siis ainahan tilanteet elää ja mitä vain voi käydä mutta riippuen siitä, meneekö vedet vai alkaako supistuksilla. Jos vedet menevät, toivon todella supistusten tulevan heti perään ettei tarvitse odotella sairaalassa kahta vuorokautta että käynnistetään lääkkein. Joka tapauksessa avautumisvaiheessa mä haluan liikkua. Mun pahin pelko on se että istutan perseeni sairaalasänkyyn ja jään siihen nököttään ja avautumisvaihe kestää sen takia ikuisuuden. Haluan liikkua tai vähintäänkin olla pystyasennossa että vauva painaa kohdunsuuta ja sen myötä vauhdittaa avautumista. Kun oloni alkaa käydä sietämättömäksi pelkästään liikkeiden avulla, haluan suihkuun. Sitten kun suihku ei enää riitä, riippuen kohdunsuun tilanteesta, haluan lääkkeellistä kivunlievitystä. Jos epiduraali mahdollinen niin sen, jos vielä ei niin sitten kai voisin kokeilla ilokaasua. Ponnistaa, jos vain suinkin jaksan, haluan jakkaralla. Näytin miehellekin keskiviikkona kuvaa siitä että tuolleesti jos vaan jalat kantaa.
Keskiviikkona oli kiva perhevalmennus!! Ihan siis todella informatiivinen ja mä kyselin paljon. Kyllä huomaa että olen pisimmällä kun olin ainoa joka kyseli ja keskeytti. Neukkumme sanoi että hyvä että joku edes kyselee niin ei ole yksinpuhelua koko hössäkkä. Ennen valmennuksen alkua mä pyysin et mun pissa testataan kun oli niin outo olo ollut, päänsärkyä ja humissut korvissa yms. Pissassa ei ollut mitään ja valmennuksen jälkeen katottiin vielä verenpaineet. Verenpaineet oli eka koholla mutta tokalla kerralla olivat ihan normaalit 114/80. Mutta sainpahan mielenrauhan. Neukku sanoi että voidaan ens keskiviikkona ottaa myös vielä molemmat niin tiedetään jos tilanne on kehittymässä huonoon suuntaan. En nyt kuitenkaan aio etukäteen miettiä. Mun suurin jännitys on jo ensi perjantaissa.
Sitten en tiedä olenko kirjoittanut tänne mut jumantsuugelis sentään että toi meidän jäbä on lätkäfani. Aina pelien aikaan pitää riehua. Eilen oli poikkeus sääntöön. Hän piti pari huilipäivää nyt mutta tänään on sitten taas mellastettu. Että luultavasti ei ole hetkeen sieltä tulossa. Mä kirjottelen taas kunhan tulee fiilistä tai viimeistään maanantaina.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti