Eilen illalla mulla meni hermo mun ystävän puolesta jonka vartalon muutoksia oltiin negativiisesti kommentoitu. Meni tunteisiin kyllä ja täysillä. Ehkä vähän liikaakiin mutta kun nää hormoonit! ;D
Eli ajattelin tähän listata nopsaan ohjeita mitä EI kannata sanoa/tehdä raskaana olevalle.
- Älä kysele paljonko paino on noussut. Jos kuitenkin kysyt, ja sinulle kuin ihmeen kaupalla suostutaan vastaamaan, niin älä missään nimessä sano et ai niin vähän, näytät kyllä isommalta.
- Älä muutenkaan kommentoi jos raskaana oleva näyttää olevan turvoksissa tai jotain.
- Älä intä vastaan. Jos raskaana oleva sanoo että tuntee liikkeitä esim. vaikka viikolla 12, niin hän tietää sen paremmin kuin sinä, tunteeko vai ei. Sama koskee myös sitä kun sanoo et supistaa, okei, ne on harkkasupistuksia mutta hyvin mahdollisia jo rv15-->, et sä tiedä paremmin ketä supistaa ja ketä ei.
- Älä tyrkytä mielipiteitäsi vaikka kokisit ne miten oikeiksi. Esim. jos jonkun vauva näyttää rv12 nt-ultrakuvassa vanhemmalta sinun mielestäsi, ei sinun tarvitse tulla vänkäämään vastaan että varmaan on vanhempi! (mulle kävi näin).
- Älä kommentoi lasten lukumäärää negatiivisesti raskaana olevalle. Se on jokaisen vanhemman oma päätös kuin monta kullannuppua hankkii.
- Älä kysele naisen valmiuksia tulla äidiksi! Tää on todella tärkeää. Moni meistä kasvaa siihen rooliin, eihän iseiltäkään kysellä että oletko varmasti valmis isäksi.
- Älä kysele oliko raskaus vahinko. Se kun ei kuulu sulle millään tavalla.
- Älä kommentoi massun kokoa viikkoihin nähden. Massu kasvaa jokaisella omaan tahtiin eikä ole olemassa ainoaa oikeaa kokoa jokaiselle viikolle.
- TODELLA TÄRKEÄÄ! ÄLÄ KOSKETA RASKAUSVATSAA, VARSINKAAN ILMAN LUPAA! Se on jokaisen omaa, henkilökohtaista aluetta eikä sulla ole mitään asiaa tunkea käsiäsi sinne.
- Jokottelut. Eli joko se syntyy, joko on synnytys käynnistynyt yms. Harvemmin se lapsen syntymä jää huomaamatta niiltä, joille se oikeasti kuuluu.
- Vikaksi: jos erehdyt tekeen/sanomaan jotain ylläolevista ja sinulle hermostutaan, niin älä helvetissä pistä niitä hormonien piikkiin. Se on totta että hormonit herkentää mutta niiden alla on kuitenkin sama ihminen kuin ennenkin joka todennäköisesti vain hermostuu enemmän kun viittaat hormoneihin.
Voi olla että tuosta vielä unohtui jotain mut pääpiirteittäin tuossa nyt noita mitä itselle, kavereille ja WA-ryhmäläiselle tuli mieleen.
Tänään mulla on ollut paljon enemmän jo energiaa. Samanlain yskittää mut yskä on paranemaan päin, tai kuulostaa erilaiselta, paremmalta. Oon duunaillu vähän kaikkea, käytin koiran, lähin mukaan kauppaan. Ja pesin pyykkiä ja tiskiä. Lisäksi askartelin kortit mun ystävälle, äidille ja kolmannelle kummille. Huomenna tai tiistaina askartelen vielä lisää, teen äidin lahjan itse. Tässä alkaa pikkuhiljaa junamatkakin jo jännittää. Huomenna sitten onkin jo normaali arki, mies lähtee töihin ja mä siivoilen täällä luultavasti koska oon todella ärsyyntynyt tästä sotkusta. Niin ja viikko tulee taas täyteen. Ne on ruvennu tuleen pikkuhiljaa itsestään täyteen. Jännä! Varmasti vielä nopeutuu kun aloitan työkkärin kurssin.
Huomiseen!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti