Mulla on ollut jo monta vuotta tapana laulaa, treenata itsekseni. Alkuraskaudesta pidin taukoa muuten paitsi isäinpäivän aikaan lauleskelin hieman. Nyt oon taas pikkuhiljaa innostunut uudestaan tähän hommaan, onhan se suositeltavaakin totuttaa lasta sun ääneen jo kohdussa. En siis tiedä kuuleeko hän mitään, vai värähteleekö lapsivesi vain kivasti rytmeissä. Kuitenkin koen laulun helpompana kuin pälättämisen massuun päin. Laulaessa helposti menee jopa tuntikin ihan tosta vaan.
En ole oikeastaan hirveemmin laulanut tuutulauluja. Pääasiassa vielä ihan omia kappalevalintoja mitkä vaihtelee todella paljon. Johanna Kurkelasta Apulantaan, Pink, Rihanna, Lana Del Ray. Niitä riittää. Mutta se mikä on ruutiniksi muodostunut, niin joka kerta kun lopetan laulamisen, vika biisi on Sininen uni. Eli Tapsaahan se. Välillä innostun laulaan myös Päivänsädettä ja Menninkäistä. Kuitenkin toi sininen uni on kiva laulaa, vaikka hassuthan noi sanat onkin, ekoilla kerroilla meni kikattamiseks jäätelö-osuus mutta sellaisiahan ne tuutu-laulut on, lapsille suunnattuja.
Tässä teille nää sanat:
Joka ilta kun lamppu sammuu
ja saapuu oikea yö.
Niin Nukku-Matti nousee
ja ovehen hiljaa lyö.
On sillä uniset tossut
ja niillä se sipsuttaa.
Se hiipii ovesta sisään
ja hyppää kaapin taa.
Ja sillä on uninen lakki
ja sininen, uninen vyö.
Ja unista jäätelön palaa,
se pienillä hampailla syö.
Ja sillä on sininen auto
ja se auto hyrrää näin;
surrur, surrur ja lähtee
unen sinistä maata päin.
Ja pieni sateenvarjo,
on aivan kallellaan.
Ja sinistä unien kirjaa,
se kantaa kainalossaan.
ja saapuu oikea yö.
Niin Nukku-Matti nousee
ja ovehen hiljaa lyö.
On sillä uniset tossut
ja niillä se sipsuttaa.
Se hiipii ovesta sisään
ja hyppää kaapin taa.
Ja sillä on uninen lakki
ja sininen, uninen vyö.
Ja unista jäätelön palaa,
se pienillä hampailla syö.
Ja sillä on sininen auto
ja se auto hyrrää näin;
surrur, surrur ja lähtee
unen sinistä maata päin.
Ja pieni sateenvarjo,
on aivan kallellaan.
Ja sinistä unien kirjaa,
se kantaa kainalossaan.
Ja unien sinimaahan,
se lapset autolla vie.
Surrur, surrur ja sinne
on sininen, uninen tie.
ja siellä on kultainen metsä
ja metsässä kultainen puu
ja unien sinilintu
ja linnulla kultainen suu
Ja se unien sinilintu,
se lapsia tuudittaa,
se laulaa unisen laulun,
la-la-lal la-la-lal lal-laa.
se lapsia tuudittaa,
se laulaa unisen laulun,
la-la-lal la-la-lal lal-laa.
Törkeesti suoraan kopsattuna. Mutta joo tota biisua tulee joka päivä melkeinpä laulettua pienelle. Joskus potkii, joskus ei, joten en tiedä huomaako edes. :D
Huomenna olis kiva päivä edessä, käydään kirpparilla. Meitsi pääsee taas etsiin ja hypisteleen vauvanvaatteita.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti